Ruoka ei ole vain nälän tyydyttämistä varten, vaikka ruoka auttaakin meitä jaksamaan ja pysymään terveenä. Hyvä ruoka lisää hyvinvointia monella muullakin tavalla. Yhdessä läheisten kanssa syöminen ruokkii ruumiin lisäksi myös mieltä, se on yhdessäoloa parhaimmillaan. Aterian äärellä jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi, eikä kenelläkään ole kiire. Arjen keskellä rauhalliset ruokahetket ovat vaalimisen arvoisia.

Yhteenkuuluvuuden tunteen lisäksi ruoka koskettaa myös muita aistejamme kuin makuaistia. Huolella valmistettu ruoka tuoksuu hyvältä. Se tarjoaa erilaisia suutuntumia. Porisevat padat ja kihisevät pannut saattavat hivellä jopa kuuloaistia. Ruokahetki auttaakin meitä ankkuroitumaan tähän hetkeen ja rauhoittumaan kokemuksen äärelle. Kun mieli ja ruumis eivät säntäile, ne voivat latautua.

Ruoka vaikuttaa myös mielialaamme, ehkä enemmän kuin usein tulemme edes ajatelleeksi. ”Hyvä ruoka, parempi mieli” sanoi jo vanha kansa, ja nykytutkimus vahvistaa sananlaskun olevan totta. Syömällä hyvin stressi vähenee, mieli pysyy kirkkaana ja olo on tyynempi ja seesteisempi. Syöminen opettaa myös arvostamaan sitä, mitä on: ravintoa, vakautta, rauhaa ja mahdollisuutta ainakin hetken huolettomuuteen.

Tietoinen syöminen lisää ruuasta nauttimista. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti hidastamista. Sen sijaan, että ruoka hotkittaisiin, se pureskellaan rauhallisesti, eri mauista nauttien. Veitsen ja haarukan voi laskea välillä pöydälle. Ruokaa voi katsoa ihaillen: miltä se näyttää, mitä värejä ja muotoja siinä on? Jos et tietäisi, miltä ruoka maistuu, miltä kuvittelisit sen maistuvan? Miltä vatsassa tuntuu, kun syöt? Mitä mieltä pöytäseurueesi on ruuasta, muistitko kysyä aiheesta? Parhaimmillaan tietoisesta syömisestä voi viritä hyvin antoisa keskustelu, joka ikään kuin kruunaa ruokailukokemuksen.

Ravintoloita jo Antiikin Roomassa

Ravintola on oiva paikka harjoittaa tietoisen syömisen taitoa. On aivan erilaista syödä kotona keittiönpöydän ääressä kuin istua ravintolaan odottamaan, että aterian loihtivat ammattilaiset ravintolakeittiössä. Ravintolassa nautittu ruoka nostaa arjen yläpuolelle – silloinkin, kun ravintolassa syödään usein. Yhdessä ja muualla kuin kotona syömisen viehätys on huomattu jo kauan sitten, sillä jopa Antiikin Roomassa on osoittautunut olleen myyntipaikkoja, joista ohikulkijat saattoivat ostaa lämmintä ruokaa.

Varsinaisesti ravintolat yleistyivät 1000-luvulla, ensin Kiinassa ja sitten muuallakin maailmassa. Keskiajalla ravintoloita alkoi olla Euroopassa, ja 1700-luvun niitä perustettiin yhtä enemmän. Ranska oli kehityskulun kärjessä, mutta samoihin aikoihin Suomikin sai jo ensimmäiset omat ravintolansa kestikievareiden yhteyteen. Yksi ensimmäisistä ja aikansa tunnetuin oli Juupajoella vuonna 1778 aloittanut Kallenaution kestikievari.

Vaikka ravintoloilla on kunniakkaat perinteet Suomessa, ne olivat pitkään paikkoja, joihin naisilla ei ollut yksin asiaa. Tätä ei oltu kielletty laissa, mutta ravintoloiden yleinen käytäntö kautta maan oli, että yksinäinen nainen ei ollut tervetullut ravintolaan edes syömään, tanssimisesta tai muusta hauskanpidosta puhumattakaan. Asenteet alkoivat muuttua vasta 1970-luvun lopulla. Nykyään kaikenlaiset ravintolat toivottavat tervetulleeksi sekä nais- että miesasiakkaat. eikä yksin ruokailevakaan herätä lainkaan kummastusta.

Erilaiset ravintolat

Minne sitten kannattaisi suunnata syömään? Haasteita ei enää 2020-luvulla tule siitä, että itselleen sopivaa paikkaa ei löytäisi. Haaste syntyy korkeintaan runsaudenpulasta. Se taas on oikeastaan positiivinen haaste, sillä silloin yhden ravintolan jälkeen seuraavallekin kerralle riittää jotakin uutta kokeiltavaa.

Ravintolat voidaan jaotella ja luokitella monin eri perustein. Yksi yleinen tapa on puhua esimerkiksi ruokaravintoloista, lounasravintoloista, buffetravintoloista ja pikaruokaloista. Lounasravintolat ovat nimensä mukaisesti keskittyneet lounastarjoiluun. Buffetravintolat taas panostavat monipuoliseen buffetiin eli noutopöytään, vaikka ruokalistalla saattaa olla erikseen myös annoksia. Pikaruokalassa tarjoilu keskittyy nopeasti syötävään tai mukaan otettavaan pikaruokaan, erityisesti hampurilaisiin lisukkeineen.

Ruokaravintolat puolestaan voidaan jaotella sen mukaan, minkälaista ruokaa ne tarjoavat. Ne voivat olla esimerkiksi kalaravintoloita tai pihviravintoloita, joskin ruokalistalta yleensä löytyy myös muuta. Etniset ravintolat muodostavat suuren osan ruokaravintoloista, sillä jo joka kuudes ruokaravintola on etninen ravintola. Yleisimpiä etnisiä ravintoloita ovat kiinalaiset, japanilaiset, thaimaalaiset, turkkilaiset, espanjalaiset, vietnamilaiset ja intialaiset ravintolat. Nämä tarjoavat oman alueensa ruokaa erilaisin painotuksin.

Fine dining -ravintolat

Yhä suositumpia ovat fine fining -ravintolat, eikä ihme. Ne tarjoavat erinomaisen tilaisuuden iloita ruuasta ja hyvästä seurasta joka hetkestä nauttien. Ravintolatyylin nimen mukaisesti fine dining -ravintoloissa keskitytään makuun ja elämykseen. Annokset ovat yleensä pienempiä kuin perinteisemmissä ravintolissa, ja raaka-aineet tai valmistustavat saattavat olla normaalia kalliimpia. Tärkeintä tällaisissa ravintoloissa ei ole saada vatsaansa täyteen nopeasti, vaan kokeilla uusia makuja ja ennakkoluulottomia makuyhdistelmiä.

Yleinen harhaluulo on, että fine dining -ravintolaan kuuluu pukeutua erityisesti tai että siellä täytyy hallita mutkikkaita käyttäytymissääntöjä. Erityistä pukukoodia vaaditaan vain harvassa paikassa, sillä tavallinen, sisiti pukeutuminen riittää. Samoin riittävät normaalit, kohteliaat käytöstavat. Mikäli esimerkiksi jonkun ruokalajin syömistavasta on epätietoisuutta, asiaa voi vallan hyvin tiedustella tarjoilijalta.

Tietämättömyyden osoittaminen ei ole noloa, vaan se on viesti siitä, että olet kiinnostunut saamistasi herkullisista annoksista. Myös keskustelu ravintolassa saa olla epämuodollista, ei kaavoihin kangistunutta. Tärkeintä on viraiden viihtyminen ja hyvistä, uusista mauista nauttiminen, ei missään nimessä jäykistely.

Ravintolaetiketti

Ravintolassa kuin ravintolassa pätevät tietyt käyttäytymissäänöt. Ne eivät ole erityisen vaikeita noudattaa, ja monet sisältyvät yleiseen kohteliaisuuteen sekä ovat ymmärrettävissä pelkällä maalaisjärjelläkin. Yleisimmät ravintolaetikettiin kuuluvat asiat on kuitenkin syytä palauttaa mieleen aika ajoin.

Ensimmäinen etiketistä puhuttaessa mieleen tuleva seikka on monelle mobiililaite. Saako puhelinta räplätä syödessä? Kysymys tuntuu olevan ikäluokkasidonnainen. Mitä nuorempi ihminen on kyseessä, sitä luonnollisempana hän pitää puhelimen esillä olemista ruokapöydässä. Usein se onkin ihan perusteltua: on hauska ottaa muistoksi ja muillekin jaettavaksi kuvia ruuista ja ruokailijoista. Perussääntö kuitenkin kuuluu: käytä puhelintasi niin, että se ei häiritse muita ja keskity enemmän seuraasi kuin mobiililaitteeseesi.

Seuraava sääntö kuuluu: ole kiinnostunut. Monessa paikassa tarjoilija tai keittiön edustaja tulee kertomaan ruuista ja juomista. Kuuntele, niin opit uusia asioita, Jos kysyt lisätietoja, saat henkilökunnan ilahtumaan. Maista rohkeasti kaikkea. Jos et pidä jostakin, sitä ei ole pakko syödä, mutta silloin annoksen voi jättää lautaselle tekemättä asiasta numeroa. Mikäli jätät jotakin maistamatta ennakkoluulojesi vuoksi, menetät todennäköisesti monta hienoa makuelämystä. Samasta syystä listalta ei kannata aina tilata samaa, turvallista makuelämystä.

Nauti hetkestä

Oman budjetin rajoissa pysyminen on tietenkin tärkeää, mutta mikäli budjetti on kovin tiukka, hinnat kannattaa tarkistaa jo etukäteen ravintolan nettisivuilta. Kun tulee loppulaskun aika, ei ole sopivaa alkaa tinkiä hinnasta tai päivitellä sen suuruutta. Monen mielestä tämä on onneksi turhan tuntuinen neuvo, mutta tarjoilijat kertovat kohtaavansa päivittäin asiakkaita, jotka haukkuvat hintoja liian korkeiksi.

Hintojen kuuluu kuitenkin kattaa paljon muutakin kuin vain raaka-aineiden hinnat. Hyvä ruoka ja hyvä palvelu maksavat. Tippien jättäminen sitä vastoin ei Suomessa ole välttämätöntä. Sitä voi jättää erityisen hyvän palvelun jälkeen, mutta jättämättömyydestä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa.

Malta odottaa rauhassa. Älä mene ravintolaan, jos sinulla on kovin kiire. Yksi ravintolan ideoista on se, että saat istua rauhassa aloillasi ja odottaa, kun sinulle tehdään ruokaa. Ruuan perään kyseleminen tai jatkuva tarjoilijalle huitominen ja viittilöinti eivät nopeuta asiaa. Mikäli ruoka on oikeasti myöhässä, voit luonnollisesti kysyä sen perään, mutta muussa tapauksessa: istu ja odota, syö ruoka kiireettä, kokeile uusia makuja, kysy seuralaisesi kuulumiset ja nauti elämyksestä.