Ravintola

Yleensä ravintolasta puhuttaessa tarkoitetaan julkista paikkaa, missä tarjotaan maksua vastaan valmisruokaa ja -juomaa tai useimmiten molempia. Maailmassa on arvioitu olevan nykyään yli 15 miljoonaa ravintolaa. Yleisimmin niitä on Japanissa, missä on 91 ravintolaa 10 000 ihmistä kohden, Suomessa vastaava suhde on 18.

Ravintola voi olla myös osa suurempaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi hotellia, musiikki- tai tanssikulttuuripaikkaa. Matkoilla ruoan valmistaminen itse on usein rajoitetumpaa, vaikkei täysin mahdotonta, joten sen vuoksi silloin syödään usein ravintolassa. Eri maissa esiintyy myös vaihtelua kotiruoan ja ravintolaruoan syömisen yleisyydessä.

Ravintolataikuri

Basaareista ja kauppakeskuksista on tullut myös ravintola-keskittymiä. Eri tyyppisiä ruoka- ja juomaravintoloita on nykyään helppo etsiä digitaalisista haku- ja karttapalveluista. Näiden kautta ravintoloiden nettisivustoihin ja ruokalistoihin on mahdollista tutustua jo etukäteen ja myös antaa palautetta niiden tarjonnasta ja palveluista.

Viime vuosikymmeninä ravintolaruoan tilaus ja kotiinkuljetus on yleistynyt. Useita kuljetusyrityksiä on perustettu tätä varten. Suomessa toimi vuonna 2020 arvioltaan reilut 5000 ruokalähettiä. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt ravintolaruoan kotiin tilaamista.

Ravintolan historia

Kauan aikaa sitten on kokoonnuttu syömään yhdessä kyläasumusyhteisöissä yhteisön jäsenten hankkimista ruoka-aineksista valmistettua ruokaa. Yhteisruokailupaikkoja on ollut hyvin pitkään työväestön ruokapaikkoina asutustaajama-kulttuureissa antiikin sivilisaatioista lähtien. Niissä tehtiin ja yhä tehdään tyypillisesti tietyn tyyppistä ruokaa suuret määrät kerrallaan. 3000 eaa löydettiin antiikin Mesopotamiasta paljon keraamisia lautasia, joihin oli nuolenpääkirjoituksella merkitty ”syömistä varten”-teksti. Antiikin Roomassa oli lämpimän ruoan myyntipaikkoja (thermopoliumeja), mistä ohikulkijat saivat ostaa valmisruokaa. Vaikutusvaltaisissa yhteiskunta- ja hallintopiireissä on järjestetty ruokailu-, keskustelu- ja viihdetilaisuuksia antiikin ajoista lähtien. Niiden kustantamiseen ovat osallistujat tuoneet osittain kortensa kekoon.

Varsinaisten ravintoloitten yleistyminen alkoi Kiinassa jo oletettavasti 1000 jaa -luvulla, maailman ensimmäisissä miljoonakaupungeissa Kaifengissa ja Hangzhoussa. Valtaan nousseen Song-dynastian vapaamielisyys antoi mahdollisuuden sosiaalisimmille elämäntavoille. Ihmisiä liikkui etnisine vaikutteineen, kauppiaat perustivat teepuoteja, ravintoloita ja baareja sekä jopa ravintolalaivoja. Tämän myötä syntyivät ruokalistat, ruokalajit ja tarjoilija-ammattikunta. Keskiajalta lähtien Euroopassa oli siellä täällä joitakin kestikievari-tyyppisiä ravintoloita, mutta varsinainen ruokaravintoloiden perustamisbuumi sai alkunsa vasta Ranskan suuren vallankumouksen lähetessä 1700-luvun lopulla Pariisissa ja muualla Ranskassa. Sosiaalinen ja poliittinen elämä vilkastui ja ravintolat olivatkin sopivia paikkoja sosialisoitumiseen. Siihen saakka myös ruoanvalmistajien killoilla oli toimintareviirioikeuksiaan. Tämä tarkoitti sitä, että leipä piti ostaa leipäkojusta, viini viinikojusta ja liha lihakojusta, kunnes ravintolatoiminnan synty vihdoin murensi kiltojen reviirejä. Lähi-idän suurilla basaarialueilla on myös ollut ravintolamaisia ruokailupaikkoja jo vuosisatojen ajan.

Perinteiset teet ja maitopohjaiset juomat (esimerkiksi jogurtit) ovat olennainen osa ravintolaruokailua. Simoja ja oluita on valmistettu joka puolella maailmaa. Viinien, kuten myös väkevien alkoholijuomien valmistus on alun perin lähtöisin Lähi-idästä. Kemiallinen tislaaminen ilmeisesti tunnettiin jo Babyloniassa 1 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Väkevän alkoholin kemiallinen tislausvalmistustaito levisi arabi-tiedemiesten kautta muun muassa Välimeren piirissä luostarimunkeille ja myöhemmin muuallekin maailmaan. Nykyään valmistetaan myös laadukkaita alkoholittomia oluita ja viinejä.

Suomen ravintolahistoria

Suomessa kestikievaritoiminta pääsi kestikievariasetuksen pohjalta kunnolla alkuun vuonna 1649. Kestikievarit olivat majoitus- ja ateriapaikkoja matkustaville hevosmiehille ja muille matkaajille. Jotkut kestikievarit ovat säilyneet vielä tähänkin päivään saakka, kuten esimerkiksi Kallenaution kestikievari, mikä aloitti toimintansa Pirkanmaan Juupajoella vuonna 1778. Se nousi aikanaan maamme tunnetuimmaksi kestikievariksi kirjailija Z. Topeliuksen ansiosta.

Vielä 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa naisilla ei ollut yksin asiaa ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Se ei perustunut lakiin, vaan kyseessä oli ravintoloiden yleinen kulttuurillinen käytäntö. Vuonna 1970 yksinäinen nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään, mutta tanssiravintoloihin pääsy ilman miespuolista seuralaista oli edelleen kielletty. Muutosta tähän alkoi tapahtumaan vasta noin vuoden 1977 aikoihin.

Ravintolatyyppejä

Ruokaravintola

Ravintola, mihin asiakas tulee pääasiallisesti ruokailemaan ja viihtymään. Lisäksi hänellä on mahdollisuus nauttia myös musiikista ja rauhallisesta ympäristöstä ruokailun lomassa. Ruokaravintoloiden taso ja tarjolla olevien ruokien tyyli ja alkuperämaa vaihtelevat, jolloin puhutaan esimerkiksi kiinalaisesta ravintolasta, lounasravintolasta tai buffetravintolasta. Lounasravintolassa ei välttämättä ole mahdollista tilata alkoholia.

Pikaruokala

Ravintola, missä tarjoilu keskittyy pikaruokaan ja virvoitusjuomiin, eikä alkoholijuomat kuulu yleensä tarjoiluun. Tunnettuja kansainvälisiä pikaruokaravintolabrändejä ovat esimerkiksi McDonald´s, Burger King, Subway sekä KFC. Suomessa tunnetuin pikaravintolaketju on Hesburger. Myös grillikioskit kuuluvat pikaravintoloihin. Pikaruokaravintoloista voi myös yleensä tilata ruokaa mukaan (take away), mikä tapahtuu useimmiten autokaistan kautta.

Kellariravintola

Kellarissa tai katutason alapuolella sijaitseva ravintola, missä seinät ovat materiaaliltaan punaista tiiliä ja katossa voi olla holvin muoto. Ne ovat suuriin ketjuihin kuulumattomia persoonallisia ravintoloita, jotka erottuvat muista yksilöllisellä ja pysyvällä sisutuksellaan.

Teatteriravintola

Ravintola, mikä tarjoaa asiakkaalle ruokaravintolan tiloissa mahdollisuuden nauttia ruokailun yhteydessä esimerkiksi laulu- ja näytelmäesityksistä.

Tanssiravintola

Enemmän yökerhoa kuin ruokaravintolaa muistuttava ravintola. Tarjolla on virvokkeita ja alkoholijuomia sekä nimensä mukaan tanssilattia on myös käytössä. Ruokatarjoilussa esiintyy vaihtelevuutta ravintoloittain.

Baari

Kuin pienehkö ravintola tai osa ruokaravintolaa, missä on usein tarjolla kahvilapalveluita sekä myös alkoholitarjoilua. Hotellien auloissa olevia kahviloita tai ravintoloita sekä huoltoaseman kahviloita kutsutaan myös baareiksi. Ruokaravintolan baari on paikka, missä asiakkaat odottavat pöytiin pääsyä.

Pub

Kuin pieni ravintola, jossa tarjoilu keskittyy erityisesti oluihin ja muihin alkoholijuomiin. Ruoka ei yleensä kuulu tarjontaan.

Yökerho/klubi

Hyvin paljon tanssiravintolaa muistuttava ravintola. Nimensä mukaisesti yöaikatarjoilu painottuu viihteeseen ravinnon sijaan sekä virvokkeisiin, etenkin alkoholijuomiin. Jotkut yökerhot tarjoavat yksinkertaisia ruoka-annoksia. Klubit avautuvat usein myöhään illalla tai yöllä ja ovat avoinna aamun pikkutunneille asti.

Yksityisklubi

Ravintola, minkä asiakaskunta on rajattu. Rajoittavana tekijänä voi olla esimerkiksi kallis jäsenkortti, joka myönnetään vain tarkoin valituille henkilöille.

Anniskeluravintola

Kuin ravintola- tai baaritila, jossa yritys saa luvallisesti myydä alkoholijuomia. Aiemmin kieltolain vallitessa Suomessa ravintoloissa ei aina ollut anniskeluoikeuksia. Nykyään lähes kaikki ravintolat kuuluvat alkoholijuomien anniskelupaikkoihin lukuun ottamatta lounas- ja pikaruokaravintoloita. Ulkomailla ravintola-anniskelun luvanvaraisuus vaihtelee maittain lainsäädännön mukaan.

Ravintola kohtaamispaikkana

Yksittäiset ihmiset ja ryhmät käyttävät ravintolaa paikkoina, missä kokoonnutaan ja tavataan toisia ihmisiä. Lavatansseja ja kansanmusiikkitapahtumia järjestetään kesäisin yhä ympäri Suomea myös pääkaupunkiseudulla, missä perinteiset lavatanssipaikat ovat tosin vähentyneet huomattavasti vuosikymmenten saatossa.

Yökerho on paikka, missä erityisesti nuoret aikuiset tapaavat toisiaan juomatarjoilun ja joskus myös ruokatarjoilun merkeissä. Yökerhotapahtumia järjestetään myös yli 50-vuotiaille sekä yleistyvänä trendinä päihteettömille ovat Sober-yökerhot ja -ravintolat.

Ihmiset kokoontuvat ravintolaan nauttimaan myös erityyppisistä musiikki-genreistä. Alakulttuurit ovat luoneet uusia ravintolatyyppejä, joita ovat esimerkiksi rock-ravintolat sekä afro-, latino- tai lähi-itätanssien ravintola-klubi-illat. Maahanmuuttajaryhmien ihmisille järjestetään aika ajoin esimerkiksi somalialais-, slaavilais- ja arabialais-typpisiä nykytanssimusiikin ravintolatapahtumia. Seurakunnilla on myös kahvila-ravintolatoimintaa, mihin olennaisena osana kuuluu gopel-musiikki.

Myös seksuaalivähemmistöryhmissä ihmiset ovat löytäneet toisiaan heille tarkoitetuissa ravintoloissa. Mutta monimuotoisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistyessä eri vähemmistöjen ihmisetkin voivat viihtyä keskenään ja olla yhä enemmän omina itsenään kaikille yhteisissä syrjimättömissä ravintoloissa. Esimerkkinä tästä gay-baarit, missä voi kohdata myös heteroita.

Toisen maailmansodan aikaan Suomessa, ainoana maana Euroopassa, oli voimassa tanssikielto 1939-1944, osin 1948 saakka. Myös vuonna 2021 Suomessa oli koronaviruspandemiasta johtuva tanssikielto hetken aikaa.

Suomalainen ravintolakulttuuri

Suomessa toimii reilut 13 000 ravintolaa. Ravintolassa tarjotaan yleensä ruokaa sekä juomaa. Valikoimaa löytyy yleensä jokaiseen makuun: pikaruokaravintoloita, tanssiravintoloita, baareja, ruokaravintoloita, anniskeluravintoloita sekä klubeja. Ravintolan valintaan vaikuttavimpia tekijöitä ovat yleisimmin sijainti tai ravintolan ruokalista.

Kun puhutaan ravintolaruoasta, kyse on yleisimmin ruokaravintolasta. Ruokaravintolaan mennään viihtymään ja viettämään aikaa hyvästä ruoasta nauttien. Ruoan lisäksi kiinnitetään huomiota taustamusiikkiin, ympäristön viihtyvyyteen sekä myös asiakaspalveluun. Suomalaiset kokevat kuitenkin, ettei suomalaisten ravintoloiden yleinen hintalaatusuhde vastaa toivottua, sillä Suomessa ravintolaruoka on kuitenkin hintatasoltaan korkea verrattuna esimerkiksi Euroopan hintatasoon.

Pihvi on suomalaisten ehdoton suosikki ravintolassa, sillä se nousee tilatuimpiin ruokalajeihinsa kerta toisensa jälkeen. Erityisesti pippuripihvi lukeutuu yhteen ravintoloiden ikisuosikeista. Kalat ovat myös suosittuja valintoja, sillä erityisesti silakat ja muikut tekevät kauppansa suomalaisissa ravintoloissa

Muita ruokia, joita suomalaiset suosivat ravintoloissa ovat muun muassa maksaruoat, lihapullat, lohikeitto ja blinit. Ravintolassa tilataan usein sellaista ruokaa, jota ei kotona osata tehdä tai ei ole aikaa tai rahaa paneutua asiaan. Suomalaiset ovatkin valmiita maksamaan, jos ruoka on hyvää ja laadukasta. Tämän todistaa se, että pippuripihvi on monesti listan kallein annos ja silti se on myös suosituin ruoka-annos. Kun suomalainen menee ravintolaan, hän on myös usein valmis käyttämään rahaa ruokailuun. Vastineeksi toivotaan makuhermoja hivelevää ruokaa.

Tippaaminen ravintolassa ei ole yleinen käytäntö Suomessa. Tästä syystä se onkin suurin erottava tekijä moniin muiden maiden ravintoloihin verrattuna. Suomessa ei edes odoteta tippiä, joten on ihan normaalia ja hyväksyttävää poistua ravintolasta heti maksettuaan laskun jättämättä tippiä.

Suurin osa Suomen suosituimmista ravintoloista sijaitsee luonnollisesti Helsingissä. Näiden suosituimpien ravintoloiden kärkipaikkoihin kuuluvat muun muassa ravintola Grön, BasBas, Olo, Palace sekä Inari. Suomen pienestä koosta huolimatta tarjolla on useita laadukkaita ravintoloita jokaiseen makuun. Kansainvälinen Michelin tähti luokittelee ravintoloita ruoan perusteella. Tähtiä saavat ne harva ravintolat, joiden ruoka erottuu edukseen. Suomessa on kuitenkin kuusi ravintolaa, jotka ovat saaneet Michelin tähden: Ask, Ora, Demo, Olo, Grön ja Palace.

Online kasinot

Myös nettikasino nimellä tunnetut online kasinot tarjoavat pelaajille uhkapelejä. Niiden ero tavallisiin kasinoihin on se, että ne toimivat yleensä ainoastaan verkossa. Ne tarjoavat pelaajille eri tyyppisiä nettiversioita rahapeleistä, kuten kolikkopelejä, progressiivisia jättipottipelejä, baccaratia, rulettia, poikeria, kenoa, bingoa. lottoa sekä raaputusarpoja.

Suurimpia nettikasinopelejä valmistavia yrityksiä ovat muun muassa Net Entertainment, Microgaming, Realtime Gaming, Playtech, International Game Technology ja CryptoLogic. Useita pelejä on mahdollista kokeilla ilmaiseksi ilman kasinolle rekisteröitymistä.

Ravintolataikuri

Käyttöalustat

Internetselaimella toimiva nettikasino ei tarvitse mitään erillistä ohjelmiston latausta tietokoneelle, joten pelaaminen onnistuu normaalisti netin välityksellä. Useimmat pelit toimivat joko Macromedia Flashin, Macromedia Shockwaven tai Javan avulla. Nopealla internetyhteydellä on kuitenkin suuri merkitys pelaamiskokemuksen kannalta, sillä muutoin pelit pyörivät hitaasti.

Sen sijaan tietokoneelle ladattava nettikasino vaatii toimiakseen kasino-ohjelman. Ohjelmiston lataaminen vie yleensä oman aikansa, mutta pelit ja grafiikat toimivat yleensä nopeammin, kuin selaimella toimivassa kasinossa, sillä pelejä ei tarvitse ladata joka kerta erikseen.

Online kasinoiden pelejä on mahdollista pelata myös matkapuhelimella. Pelaaminen ei vaadi muuta kuin siirtymisen mobiililaitteella kasinon sivustolle ja ohjaus kasinolta mobiiliversioon tapahtuu yleensä automaattisesti. Mobiilikasinoita on myös mahdollista ladata erillisillä matkapuhelinsovelluksilla. Useat eri pelinvalmistajat tuottavat nykyään mobiilissa pelattavia kasinopelejä.

Bonukset

Kasinobonukset ovat online kasinoiden tarjoamia bonuksia. Niitä tarjotaan houkutellakseen uusia asiakkaita tai lisätäkseen vanhojen asiakkaiden pelaamista. Bonuksilla pyritään usein myös saamaan pelaajia mukaan erilaisten juhlapyhien, urheilutapahtumien tai muiden suosittujen tapahtumien ohessa. Esimerkiksi joulukuussa lähes kaikki nettikasinot julkaisevat oman joulukalenterinsa, joka pitää sisällään erilaisia tarjouksia Koska nämä bonukset ovat ilmaista rahaa, joutuu pelaaja kierrättämään mahdolliset voittonsa. Tämä estää sen, että pelaaja ei pysty vain lunastamaan bonusta ja nostamaan rahojaan ulos. Löydät upeita bonuksia osoitteesta uudetkasinot.com

Talletusbonus

Online kasinoilla talletuksen yhteydessä pelaaja saa talletusbonuksen. Useimmiten se annetaan ensitalletuksen yhteydessä. Bonus käsittää jonkun prosenttiosuuden talletuksen määrästä, esimerkiksi 50 prosenttia. Kasinoiden eniten käyttämiä bonuksia ovat ensitalletusbonukset. Ne pitävät sisällään usein kierrätysvaatimuksia, joka sitoo pelaajan kierrättämään saamansa summan.

Ilmaiskierrokset

Nettikasinoiden tarjoamia ilmaisia pelikierroksia kutsutaan ilmaiskierroksiksi. Niillä pyritään houkuttelemaan uusia asiakkaita. Niitä jaetaan useimmiten rekisteröitymisen yhteydessä uusille asiakkaille sekä myös sähköpostin välityksellä vanhoille asiakkaille. Kasinot voivat jakaa niitä ilman talletusvaatimuksia tai rahatalletuksen yhteydessä. Myös ilmaiskierrokset pitävät usein sisällään kierrätysvaatimuksia, mutta osa kasinoista tarjoaa uusille pelaajille ilmaiskierroksia ilman kierrätysvaatimuksia.

Ilmaiskierrokset ovat nykypäivänä yleisin ja käytetyin bonusmuoto online kasinoilla. Tämä johtuu siitä, että ilmaiskierroksien jakaminen pelaajille on kasinoille edullisempaa kuin ilmaisen pelirahan antaminen. Ilmaiskierrokset ovat arvoltaan yleisesti 0,1 – 0,25 euroa. Jos kasino antaa pelaajalle esimerkiksi 10 euroa ilmaista pelirahaa, on pelaajalla mahdollisuus pelata 100 kpl 0,1 euron arvoisia kierroksia. Nykyään kasinot tarjoavat pelaajille 10-20 ilmaiskierrosta ilman talletusta, jonka kulut ovat kasinolle vain 1-2 euroa. Ilmaiskierrokset ovat huomattavasti edullisempia kasinon tarjoamia bonuksia verrattuna ilmaiseen pelirahaan.

Ilmainen peliraha

Puhuttaessa ilmaisesta pelirahasta tarkoitetaan bonusrahaa, jonka pelaaja saa pelitilinsä online kasinolle avaamisen yhteydessä ilman rahan tallettamista. Ilmaisrahalla saadut voitot on mahdollista useimmiten myös kotiuttaa ilman tallettamista. Osa ilmaisbonuksista on tarjolla vain tietylle asiakasryhmälle, esimerkiksi suomalaisille pelaajille. Ilmainen pelirahan tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua nettikasinoihin ilman sen suurempaa riskiä.

Erittäin harva nettikasino tarjoaa ilmaista pelirahaa ilman vaatimuksia. Lähes aina ilmaisen pelirahan hyväksyminen sitouttaa pelaajan tallettamat rahat nettikasinoon siten, ettei hän pysty siirtämään niitä takaisin itselleen ellei pelaa vaatimusten mukaisesti. Joillakin kasinoilla myös saatu bonusraha pitää kierrättää, eli esimerkiksi 100 euron talletus käyttäen ilmaista pelirahaa 200 prosentin bonuksella sitoo pelaajan rahat nettikasinolle niin pitkäksi aikaa, kunnes hän on pelannut vähintään vaaditun 300 euron saldon kierrätysvaatimuksen verran. Kierrätysvaatimuksen ollessa 40 kertaa talletuksen ja bonuksen yhteissumma, tulee pelaajan pelata 12 000 eurolla 100 euron sijoitusta vastaan, ennen kuin hänen on mahdollista kotiuttaa rahansa.

Ilmaisella pelirahalla on yleisesti käytössä 100 euron nostokatto. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja voi kotiuttaa ainoastaan 100 euroa, vaikka voitto olisi esimerkiksi tuhansia euroja.

Bonusten kierrättäminen ja ulosnosto

Online kasinoilla pelaajan tulee kierrättää bonuksista saadut voitot määrätyn summan verran. Kierrätysvaatimus on yleensä 20–60 kertainen. Niitä voidaan laskea joko vain bonusta kohden tai lisäksi talletus mukaan lukien. Koska kasinon kierrätysvaatimus on iso, pelaajalla on vaara hävitä voittonsa ennen niiden kotiuttamista. Kasino rajoittaa myös missä peleissä bonuksen kierrättäminen on mahdollista. Useilla kasinoilla bonuksen kierrättäminen ei ole edes mahdollista, esimerkiksi black jackissä ja ruletissa.

Bonusten kierrättäminen alkaa useimmilla nettikasinoilla heti kun pelaaja on lunastanut bonuksen, eli yleensä talletuksen jälkeen. Viime vuosina on tullut paljon uusia kasinoita, joissa pelaaja pystyy kotiuttamaan oman talletuksen milloin tahansa. Tällaista bonusta kutsutaan nimellä ”ei kiinnittyvä” bonus (non sticky bonus). Jos pelaaja voittaa pelatessaan omalla talletuksella eikä hän aloita pelaamaan bonusrahaa, tällöin ei myöskään kierrätysvaatimus aktivoidu ja talletukset ja voitot on mahdollista nostaa heti omalle tililleen. Mutta jos pelaaja sen sijaan häviää oman talletuksen, alkaa tällöin kierrätysvaatimus ja pelaajan tulee täyttää se nettikasinon sääntöjä noudattaen.

Kasinobonuksen kierrättämiseen sisältyy erilaisia ehtoja. Joitakin kolikkopelejä ei lasketa ollenkaan mukaan kierrätykseen johtuen pelissä olevista korkeista palautusprosenteista.

Share this